Työuupumus on usein yhdistelmä työn tuottamaa kuormitusta ja haasteita siitä palautumisessa työajan ulkopuolella. Aina kyse ei ole uupumuksesta, vaikka koettaisiinkin hyvinvointia haittaavaa työstressiä. Voimakas stressi kuitenkin työuupumuksen tavoin altistaa mielenterveyden häiriöille ja johtaa usein sairauslomien määrän kasvuun ja työkyvyn heikkenemiseen.
Tyypillisiä oireita ovat:
- Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen (huijarisyndrooma)
- Työstä suoriutuminen vaatii enemmän ponnisteluja
- Keskittymisvaikeudet
- Voimakkaat hetkittäiset väsymyksen tuntemukset
- Unihäiriöt eli vaikeus nukahtaa ja heräily
- Hajamielisyys
- Unohteleminen
- Kyynistyminen
- Ärtyneisyys
- Somaattiset oireet
- ”sumea olotila, aivosumu”
Stressin ja uupumisen osalta voimme tehdä kartoitusta tilanteesta ja lähteä sen pohjalta rakentamaan muutosta työelämän, sekä omien ajatusrakenteiden suhteen. Työskentelyssä yhdistyy työnohjaus, sekä kognitiivisen lyhytterapian menetelmät.
Toipumisessa olennaista on:
- Palautumisen vahvistaminen
- Stressistä irtaantumista tukevien menetelmien oppiminen (vireystilan säätely)
- Työhön liittyvän aivoergonomian kehittäminen
- Työn rajaamisen harjoittelu
- Itselle haitallisten mielten tulkintojen tunnistaminen (kyynisyys ja siitä seuraava vuorovaikutus)
- Ajankäytön hallinta
- Työn rakenteiden kehittäminen
- Henkilökohtaisen elämän tasapainon vahvistaminen
Uupumisen ehkäisyyn, siitä toipumiseen, stressin vähenemiseen tai työn kuormittavuuden vähenemiseen tähtäävä työskentely voidaan toteuttaa etätapaamisilla tai henkilökohtaisilla tapaamisilla.